Uskonnonvapaus Suomessa
Suomen maallisten maahanmuuttajien järjestö jakaa tiedot, jotka sinun on tiedettävä uskonnosta Suomessa tänään. Jos aiot muuttaa Suomeen, uskonnonvapauden asema on tärkeä näkökohta, josta jokaisen liikkeen tulisi tietää.
Uskonnonvapaudesta ja suvaitsevaisuudesta nauttii useimmat kansat kaikkialla maailmassa. Kaikki kansat eivät kuitenkaan nauti siitä samalla tavalla. Maissa, joissa on suuri nimellisarvo, uskonto vaikuttaa usein kulttuuriin ja tapoihin. Suomen kaltaisissa maissa heidän valintansa on suojattu.
- Suomen perustuslaissa todetaan, että uskonnonvapaus on perusoikeus ja se määritellään sellaiseksi ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa.
- Uskonnonvapautta suojaa uskonnonvapauslaki, joka antaa kaikille Suomen kansalaisille mahdollisuuden ilmaista ja harjoittaa vakaumustaan.
- Suomen hallitus edellyttää, että seurakunnassa on oltava vähintään 20 aikuista jäsentä voidakseen hakea voittoa tavoittelematonta asemaa.
- Suomalaisten julkisten koulujen on lisättävä uskonnonopinnot akateemiseen opetussuunnitelmaansa. Opiskelijoilla on vapaus valita, minkä uskonnollisen vakaumuksen he haluavat opiskella.
- Uskonnolliset vähemmistöt johtuvat suurelta osin Suomeen suuntautuvien maahanmuuttajien kasvavasta määrästä.
Vaikka uskonnonvapaus säilyy, Suomi tunnustaa evankelis-luterilaiset ja ortodoksiset kirkot maan viralliseksi uskonnoksi.
Tässä ovat Suomen uskonnollisimmat ryhmät: Suomen
- evankelis-luterilainen kirkko
Protestantismi ei ollut kristillisessä historiassa vasta 1500-luvun alkupuolella. Se oli eräänlainen reaktio roomalaiskatolisen kirkon käytäntöihin ja uskomuksiin keskiajalla.
Nykyään Suomessa asuu eniten kirkon jäseniä Skandinaviassa. Kristinusko otettiin Suomeen käyttöön 12–13-luvun alussa, ja monet suomalaiset luottavat edelleen luterilaisen kirkon palveluihin kasteessa, avioliitossa ja hautajaisissa.
Suomen hallitus edellyttää, että seurakunnassa on oltava vähintään 20 aikuista jäsentä voidakseen hakea voittoa tavoittelematonta asemaa.
- Agnostismi ja ateismi
Noin 22% suomalaisista ei tunnista yhtään uskonnollista ryhmää. Maallinen ajattelu on ollut ympäri maata 1800-luvulta lähtien. Kaupunkiasuminen ja korkea-asteen koulutus ovat yleensä kasvavan ateistisen tai agnostisen väestön lähde Suomessa.
Maahan tulevien ihmisten määrän kasvu vaikuttaa myös kulttuurin ja uskomusten sulatusuuniin Suomessa. Sanotaan, että monien uskomusten runsaus johtaa todennäköisesti ateistisen tai agnostisen ajattelun lisääntymiseen.
- Islam
Islam aloitettiin ensimmäisen kerran Suomessa 1900-luvun alussa. Ensimmäinen länsimaiden muslimijärjestö, jonka hallitus on tunnustanut, on Suomen islamilainen seurakunta. Nykyään noin 1% Suomen väestöstä pitää muslimeja.
Islamin kannattajien odotetaan lisääntyvän maahan tulevien arabimaalaisten maahanmuuttajien lisääntyessä.